Maksavaivat

Maksan toiminta lyhyesti 

Maksa on koiran elimistön suurin metabolinen rauhanen, ja sillä on lukuisia erilaisia tehtäviä. Maksa on oleellisessa roolissa valkuaisten, kivennäisten, rasvojen ja vitamiinien aineenvaihdunnassa. Maksa varastoi itseensä muun muassa glukoosia, vitamiineja ja rautaa, säätelee verensokeria ja valmistaa glukoosista myös muita tarpeellisia aineita, kuten joitain aminohappoja ja rasvahappoja. Maksa myös valmistaa sappihappoa, joka on oleellinen aine ruoansulatukselle ja erityisesti rasvojen ja rasvaliukoisten vitamiinien imeytymiselle. Maksan toinen oleellinen tehtävä on poistaa kuona-aineita ja erilaisia myrkyllisiä aineita elimistöstä.

Maksan verenkierto poikkeaa muista elimistä. Maksavaltimo tuo maksaan hapekasta verta, mutta tämän lisäksi maksaan saapuu porttilaskimo, joka kuljettaa maksaan vähähappista verta, jossa on suolistosta imeytyneitä aineita sekä erilaisia kuona-aineita.  Suoliston hiussuonissa kiertänyt veri tulee porttilaskimoa pitkin suoraan maksaan ennen kuin se päätyy muualle yleiseen verenkiertoon. Porttilaskimon ja maksavaltimon tuoma veri sekoittuvat maksassa sijaitsevissa hiussuonipoukamissa, joiden reunoilla sijaitsee maksasoluja eli hepatosyytteja. Hepatosyytit vastaavat erilaisten aineiden tuotannosta; ne osallistuvat proteiinisynteesiin sekä sapen, rasvojen ja hiilihydraattien muodostamiseen. Hiussuonipoukamien seinämillä sijaitsevat syöjäsolut (Kupfflerin solut) poistavat ja neutraloivat ravinnon mukana tulleita tai suolistobakteerien tuottamia toksiineita.

Koiran maksasairaudet

Maksan sairaudet eivät ole erityisen harvinaisia koiralla. Maksasairauden oireet voivat olla kuitenkin epämääräisiä, ja ne voi sekoittaa helposti muihin sairauksiin tai oireisiin. Usein maksan toimintahäiriö havaitaankin verikokeessa, jossa koiran maksa-arvot ovat kohonneet. Yleisiä oireita ovat:

• Ruokahaluttomuus, laihtuminen
• Runsas juominen ja virtsaaminen
• Vatsaoireet, kuten ripuli ja oksentelu
• Nesteen kertyminen vatsaonteloon
• Keltaisuus

Keltaisuus on selvin ja näkyvin maksasairauden oire. Se näkyy esimerkiksi silmien valkuaisissa tai limakalvoilla ja vatsan iholla. Keltaisuus johtuu siitä, että heikosti toimiva maksa ei kykene käsittelemään bilirubiinia, joka on veren punasolujen hemoglobiinin hajoamistuote. Varhaiset maksan ongelmat eivät välttämättä oireile selvästi, ja kun keltaisuutta ilmenee, on maksavaurio usein jo edennyt pidemmälle. Maksan toimintakapasiteetti on kuitenkin suuri ja maksa voi kompensoida toimimattomia osiaan. Maksan sairauksia voidaan tutkia veri- tai virtsakokein, röntgenkuvilla tai ultraäänellä, tai ottamalla maksasta koepala.  Verestä otetut maksa-arvot eivät kerro sairauden ennustetta, mutta niitä seuraamalla voidaan päätellä, onko sairaus etenevä, parantuva, vai krooninen. Ultraäänellä voidaan tutkia erityisesti maksan verisuonia, sappirakkoa ja sappitiehyitä. Koepaloista voidaan nähdä esimerkiksi mahdollisia kasvainsoluja.

Krooninen tai akuutti hepatiitti

Krooninen hepatiitti on yleisin maksasairaus koirilla. Joillain roduilla on kasvanut perinnöllinen alttius hepatiittiin. Tällaisia rotuja ovat esimerkiksi bedlingtoninterrieri, labradorinnoutaja, dobermanni, ja englanninspringerspanieli. Kroonisen hepatiitin syy jää usein epäselväksi, mutta autoimmuuni hepatiitti, infektiot ja myrkytykset ovat yleisin syy maksamuutoksiin. Kroonisessa hepatiitissa maksan tulehdusreaktio kroonistuu, ja tuhoaa maksakudosta vähitellen johtaen maksan vajaatoimintaan ja lopulta kirroosiin. Sairaus voidaan todeta maksabiopsiassa havaituista muutoksista. Sairauden varhainen toteaminen parantaa ennustetta, ja sairauden hoidon tavoitteena on hidastaa maksan vajaatoiminnan etenemistä, hillitä maksatulehdusta ja vähentää maksan sidekudostumista. Akuutti hepatiitti tai akuutti maksavaurio, voi syntyä esimerkiksi sepsiksen tai shokin yhteydessä, tai koiran syötyä jotain myrkyllistä. Myös maksan vammat ja traumat voivat aiheuttaa akuuttia maksavauriota. Maksan toiminnan häiriöihin liittyy usein neurologisia oireita, tai veren hyytymisen ongelmia.

Myrkytykset

Monet lääkkeet ja koiralle myrkylliset aineet voivat aiheuttaa maksamuutoksia, jotka voivat kroonistua ja johtaa maksan vajaatoimintaan. Myrkytyksiä aiheuttavat esimerkiksi lääkeaineet, ksylitoli, tumma suklaa, tietyt kasvit, sienet, sinilevä, tai homemyrkyt, joita voi saada ruoan kautta. Akuutissa myrkytyksessä koira tulee toimittaa eläinlääkäriin. Hoidon onnistumista edesauttaa, jos tiedetään mitä myrkyllistä ainetta koira on syönyt.

Infektiot

Monentyyppiset infektiot voivat vaikuttaa maksaan, mukaan lukien virus-, bakteeri-, sieni- ja loistaudit. Virustauteja ovat tarttuva maksatulehdus (hepatitis contagiosa canis), jota aiheuttaa adenovirus 1 sekä koiran herpesvirus.  Clostridium, mykobakteerit ja Leptospiroosi voivat aiheuttaa bakteeriperäisiä maksaongelmia. Loistaudeista esimerkiksi toksoplasmoosi voi vaikuttaa maksan toimintaan.

Hepaattinen enkefalopatia

Hepaattinen enkefalopatia on syndrooma erilaisia neurologisia oireita, jotka johtuvat heikentyneestä maksan toiminnasta. Hepaattista enkefalopatiaa voi esiintyä useiden eri maksasairauksien yhteydessä. Syndrooman kehittymisen mekanismia ei täysin tunneta, mutta se liittyy maksan heikentyneeseen kykyyn poistaa erilaisia kuona-aineita verenkierrosta, ja maksan toimintahäiriöistä koituviin muutoksiin aminohappojen metaboliassa. Hepaattisen enkafalopatian oireet ovat lähinnä neurologisia. Oireita voivat olla huono koordinaatiokyky, heikkous, dementian kaltaiset oireet, päämäärätön kiertely ja kuljeskelu, käytöksen muutokset, esimerkiksi aggressiivisuus sekä tavallisten käskyjen ymmärtämättömyys. Koira saattaa myös kouristella, kuolata rajusti, kaatuilla tai jopa vaipua koomaan. Hepaattisen enkefalopatian akuuttihoidossa koiran elimistöstä pyritään poistamaan ammoniumia ja toksiineita, jotka aiheuttavat myrkytystilan, sekä korjaamaan nesteytyksellä dehydraatiota sekä suolatasapainon häiriöitä. Hepaattiseen enkefalopatiaan sairastuneen koiran ruokavalio tulee muuttaa maksan toimintaa tukevaksi, millä voidaan vähentää neurotoksiinien tuotantoa ja kiertoa elimistössä.

Portosysteeminen shuntti

Portosysteeminen shuntti eli maksashuntti, tarkoittaa verisuoniepämuodostumaa maksassa. Maksashuntissa porttilaskimo, jonka kuuluisi normaalisti tuoda suoliston hiussuonista erilaisia epäpuhtauksia sisältävää laskimoverta, yhdistyykin shunttisuonella suoraan muuhun verenkiertoon. Shunttisuoni voi olla synnynnäinen, tai se on voinut syntyä esimerkiksi korkean verenpaineen takia. Shuntti voi olla maksan sisäinen tai ulkoinen. Tietyillä roduilla on kohonnut alttius synnynnäiseen portosysteemiseen shunttiin. Maksashuntti aiheuttaa muun muassa hidastunutta kasvua, neurologisia oireita, lisääntynyttä juomista ja virtsaamista ja gastrointestinaalisia oireita. Shuntti voidaan diagnosoida maksan toimintatesteillä, joissa tutkitaan ammoniakki ja sappihappo. Shunttisuoni saattaa näkyä ultraäänellä, ja kuvantamisella voidaan myös arvioida maksan kokoa, suurentuneet munuaiset sekä mahdolliset virtsakivet, joita usein shunttipotilaalla esiintyy. Portosysteeminen shuntti voi johtaa hepaattiseen enkefalopatiaan. Maksashunttia voidaan yrittää hoitaa lääkkein ja shuntin sijainnin mukaan myös kirurgisesti. Shunttipotilaalle tulee aloittaa maksan toimintaa tukeva erityisruokavalio, jotta hepaattisen enkefalopatian neurologisia oireita voidaan minimoida.

Kuparitoksikoosi

Kuparitoksikoosi on sairaus, jossa kuparia kertyy maksaan. Kuparitoksikoosi on perinnöllinen erityisesti Bedlingtoninterriereillä. Kuparitoksikoosissa koiran maksa ei pysty pilkkomaan kuparia, jolloin sitä alkaa kertymään maksasoluihin, aiheuttaen vaurioita ja johtaen krooniseen hepatiittiin.

Ruokavaliossa huomioon otettavia asioita

Proteiinin rajoittaminen

Proteiinit tuottavat hajotessaan ammoniakkia. Liiallinen valkuainen ruoassa lisää ammoniakin muodostumista elimistössä, mikä aiheuttaa maksalle ylimääräistä rasitusta. Maksasairautta sairastavan koiran ruokavalion proteiinin määrän tulisi olla matala. Proteiineja on kuitenkin saatava ruoasta, sillä elimistö saattaa alkaa hajottamaan lihaksien valkuaisaineita liian alhaisen ravinnon proteiinipitoisuuden takia, mikä aiheuttaa lihaskataboliaa ja myös ammoniakin muodostumista. Ravinnon proteiinilähteen tulisi olla biologiselta hyötyarvoltaan korkea, jotta se imeytyisi mahdollisimman tehokkaasti jo ohutsuolessa, sillä paksusuolessa toimivat bakteerit tuottavat ammoniakkia hajottaessaan valkuaisaineita.

Rasvat ja energia

Maksasairautta sairastavan koiran energiantarve on usein kohonnut. Koska proteiinin määrää tulee maksasairautta sairastavalla koiralla rajoittaa, tulee rasvojen määrää ruokavaliossa lisätä. Maksasairautta sairastavan koiran tulee saada suurimman osan energiastaan ruoan hyvälaatuisista rasvoista. Ruokavaliossa tulisi olla runsaasti omega-3-rasvahappoja, sillä omega-3-rasvahapoilla on anti-inflammatorisia vaikutuksia.

Kuparin määrän rajoittaminen

Maksasairautta sairastavan koiran maksaan saattaa kertyä kuparia, jonka takia ruokavalion kuparipitoisuuden tulee olla matala. Kertyvä kupari voi aiheuttaa vaurioita maksasoluihin.

Vitamiinit ja hivenaineet

Maksa osallistuu useiden vitamiinien synteesiin elimistössä, ja maksasairaus voi aiheuttaa häiriöitä vitamiinituotannossa. Tärkeitä vitamiineja ovat vesiliukoiset B-ryhmän vitamiinit ja C-vitamiini, E-vitamiini toimii puolestaan rasvojen antioksidanttina. Hivenaineista sinkki voi auttaa neutraloimaan ammoniakkia. Suolan määrän tulisi olla matala, sillä ylimääräinen suola nostaa verenpainetta ja voi myös aiheuttaa maksapotilaalla nesteen kertymistä vatsaonteloon.

Probiootit ja prebiootit

Probiootti E.Faecium ja prebioottiset kuidut edistävät hyödyllisten bakteerien kasvua suolistossa. Hyödyllisillä bakteereilla on maksan toimintaa edistävä vaikutus, sillä probiooteilla on kyky sitoa itseensä ammoniumia ja tietyt prebioottiset kuidut voivat vähentää bakteerien tuottaman ammoniumin määrää. Probiootit ja prebiootit edistävät suoliston limakalvon eheyttä.

Silymariinit

Silymariinit ovat Maarianohdakkeen siemenistä (Silybum marianum) saatavia flavolingaaneita. Niistä maksan toiminnalle tärkein yhdiste on Silibiini. Silymariineilla on todettu olevan antioksidanttinen, maksan toimintaa suojaava ja tehostava vaikutus. Ne esimerkiksi lisäävät elimistön tärkeimmän antioksidantin, glutationin, määrää. Glutationi toimii maksan reaktioissa, joissa esimerkiksi rasvaliukoisia yhdisteitä muutetaan vesiliukoiseen muotoon, ja eliminoidaan elimistöstä. Useat toksiinit ovat alun perin rasvaliukoisia. Silymariinit myös suojaavat maksasoluja, ja vilkastuttavat maksasolujen aineenvaihduntaa.

Brit VD Hepatic

Brit VD Hepatic on dieettiruoka koirille, joilla on heikentynyt maksan toiminta tai todettu maksan vajaatoiminta. Se sopii koirille, joilla on maksan heikosta toiminnasta johtuva hepaattinen enkefalopatia, tai portosysteeminen shuntti-sairaus. Se sopii myös myrkytyksestä toipumisen tukiruokana tehostamaan maksan toimintaa. Brit VD Hepatic on myös tarkoitettu ruokavalioksi sellaisille koirille, joilla on alttius kuparin kertymissairaudelle, kuparitoksikoosille. Tällaisia rotuja ovat esimerkiksi bedlingtoninterrieri, dobermanni, valkoinen länsiylämaanterrieri, labradorinnoutaja tai skyenterrieri.

Brit VD Hepatic-ruoan proteiininlähteenä on erittäin hyvin sulava kananmunaproteiini. Se sisältää luonnostaan enemmän välttämättömiä aminohappoja, kuin monet muut eläinperäiset proteiininlähteet. Kananmunaproteiini on hyvin imeytyvää ja sulavaa. Matala proteiinipitoisuus ja erinomainen sulavuus auttavat vähentämään ammoniakin muodostumista paksusuolen bakteerien valkuaisaineita hajottavan toiminnan myötä. Lisätty L-karnitiini ja tauriini auttavat ehkäisemään lihasten kataboliaa ja tehostamaan rasvojen aineenvaihduntaa.

Brit VD Hepatic on gluteeniton ja kanaproteiiniton ruokavalio, joka auttaa vähentämään ruoasta aiheutuvien haittavaikutusten (AFR)  riskiä. Korkea energiapitoituus ja rasvasisältö auttavat ylläpitämään riittävää energiansaantia, jos koiran ruokahalu on alentunut. Brit VD Hepatic-ruoassa on runsaasti sekä liukenevia että liukenemattomia prebioottisia kuituja. Kuitujen optimipitoisuus lisää suolen liikkuvuutta, hidastaa ammoniumin takaisinimeytymistä vereen ja helpottaa pahoinvointia ruokahaluttomalla koiralla. Probiootti E. Faecium eheyttää suolistoa ja edistää tervettä suolistoflooraa. Probiootti ja prebiootit voivat vähentää ruoansulatuskanavan oireilua, koska niillä on kyky sitoa ureemisia toksiineita ja ammoniumia itseensä. Omega-3-rasvahapoilla on anti-inflammatorisia ominaisuuksia, ja ne voivat ehkäistä maksakudoksen tulehduksia. Lisätyt antioksidantit seleeni, E-vitamiini ja C-vitamiini edistävät immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. Silymariineilla on todetusti maksasoluja suojaavia ominaisuuksia, ja ne voivat auttaa hidastamaan maksakudoksen tuhoutumista ja jopa korvaamaan lieviä muutoksia maksasoluissa. Madallettu kuparipitoisuus ehkäisee kuparin kertymistä maksaan. Koiran totuttaminen Brit VD Hepatic-ruokaan tulee tehdä asteittain.