1. Viljaton koostumus

Brit Veterinary Diet -ruoissa käytetään tärkkelyksen lähteenä keltaista hernettä, jonka ansiosta ruoat on voitu suunnitella ilman mitään gluteenia sisältävää kasviperäistä ainesosaa. Keltaisella herneellä hiilihydraatin lähteenä on seuraavia ravitsemuksellisia etuja terapeuttisessa ruokavaliossa:

• Alentunut AFR:n riski (ARF = adverse food reaction, haitallinen ruokareaktio, allergia) gluteeniin, joka kuuluu viiden yleisimmän ruoka-aineallergeenin joukkoon (1, 2). Merkittävä osa AFR-reaktioista, joihin liittyy iho-oireilua (esimerkiksi korvatulehdukset, kutina) tai suolisto-oireilua (IBD, gluteenienteropatia eli keliakia) johtuvat yliherkkyysreaktiosta gluteeniin.




• Keltaisella herneellä on matala glykeeminen indeksi (GI) 28–39, kun sitä verrataan muihin yleisesti käytettyihin hiilihydraatin lähteisiin. Viljoissa kuten vehnä, riisi tai maissi, on paljon hiilihydraatteja ja korkea glykeeminen indeksi. Glykeemisellä indeksillä ilmaistaan, kuinka nopeasti sekä nopeat että hitaat hiilihydraatit imeytyvät suolistosta verenkiertoon. Glykeeminen indeksi myös kuvaa sitä, kuinka paljon kyseinen ruoka-aine nostaa verensokeria, kun sitä verrataan puhtaaseen glukoosiin (glukoosin vertailuarvo on 100). Alle 55 glykeemistä indeksiä pidetään matalana, ja yli 70 glykeemistä indeksiä korkeana. Tämä tarkoittaa sitä, että alle 55 glykeemisen indeksin ruoka-aineet kohottavat verensokeria melko vähän. Hiilihydraattipitoisten ruoka-aineiden kuumentaminen ja hienontaminen voi nostaa niiden glykeemistä indeksiä myös teollisessa lemmikinruoan valmistuksessa (ekstruusiossa). Matala glykeeminen indeksi on tärkeää, kun halutaan kontrolloida aterian jälkeistä verensokeria ja insuliinin pitoisuutta elimistössä diabetesriskissä olevilla, tai diabetesta sairastavilla lemmikeillä (5, 6, 7, 8). Korkea verensokeri nostaa veren insuliinipitoisuutta, ja voi ajan mittaan johtaa insuliiniresistenssiin ja metabolisen oireyhtymän syntyyn. Tämä voi johtaa ylipainoon, joka on nykyään merkittävä ongelma länsimaisilla koirilla ja kissoilla.




• Keltainen herne on erinomainen ravintokuitujen lähde, ja se sisältää sekä liukenevaa että liukenematonta kuitua (75:25). Mielenkiintoisen kuiturakenteensa myötä keltainen herne toimii myös prebioottina suoliston mikrobiomille. Sekä kissoilla että koirilla tehtyjen tutkimusten mukaan runsaasti ravintokuitua sisältävät hiilihydraatin lähteet, kuten keltainen herne tai linssit, laskevat insuliinivastetta ja ruoan glykeemistä indeksiä, verrattaessa esimerkiksi riisiä tai maissia hiilihydraatin lähteenä käyttäviin ruokasarjoihin (5, 8).

2. Hyvin siedetyt raaka-aineet terapeuttisessa ruokavaliossa

Yleisimpiä tunnettuja iho-oireilua aiheuttavia ruoka-aineita kissalla ja koiralla ovat naudanliha, maitotuotteet, kananliha, vehnä, soija ja maissi (1). Brit Veterinary Diet -tuotesarja on kehitetty alentamaan AFR:n ja ruoka-aineallergioiden riskiä mahdollisimman tehokkaasti. Tuotesarja ei sisällä gluteenia ja suurimmassa osassa tuotteita (koiranruoissa ei lainkaan) ei käytetä kananlihaa. Hypoallergenic-ruoka ei sisällä myöskään kananrasvaa. Brit Veterinary Diet -ruoissa käytetään hyvin siedettyjä ja vain harvoin yliherkkyyttä aiheuttavia eläinproteiininlähteitä, kuten silliä, lohta, kalkkunaa tai lammasta.

3. Elävät probiootit ja prebiootit, ravintokuidut

Suolistobakteereiden terveysvaikutuksista tiedetään nykyään paljon. Sekä ihmisillä että eläimillä tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että ruoansulatuskanavan mikrobiomilla on tärkeä ja korvaamaton rooli yksilön terveydelle. Probiootit ovat eläviä hyödyllisiä mikrobeja (esimerkiksi bakteereita tai hiivoja), ja niitä on kaikkialla elimistössä suusta ohutsuoleen ja paksusuoleen. Valtaosa probiooteista vaikuttaa paksusuolessa. Prebiootit taas ovat yleensä sulamattomia kuituja, joita probiootti käyttää ravintonaan. Prebiootit edistävät terveyttä edistävien, hyödyllisten mikrobien kasvua ja niiden kykyä pitää puolensa haitallisia taudinaiheuttajia eli patogeeneja vastaan. Ravinnon probiootit ja prebiootit vaikuttavat oleellisesti suolistobakteerikantaan ja yksilön immuunipuolustukseen.

Brit Veterinary Diet -ruoissa on elävää lyofilisoitua Enterococcus Faecium -probioottia. Yksittäiset bakteerit on päällystetty ainutlaatuisella mikrokapseloinnilla, jonka ansiosta bakteerit säilyvät elossa myös happamassa mahalaukussa, ja pystyvät kolonisoitumaan suolistoon elävinä. Enterococcus Faecium -bakteeri tuottaa ravintona käyttämästään prebioottisesta kuidusta voihappoa, joka edistää hyödyllisten suolistobakteerien kasvua suolistossa ja vähentää suoliston läpäisevyyttä. Brit Veterinary Diet -ruoissa käytetään useita eri ravintokuituja. Näitä ovat esimerkiksi psyllium, tattari, omena, solmulevä (Ascophyllum nodosum), oluthiiva (Mannaani-oligosakkaridit ja β-glukaanit), FOS eli frukto-oligosakkaridit, Mojave Yucca ja tyrni.

4. Omega-3-rasvahapot

Omega-3-rasvahapot ovat oleellisia sekä kissan että koiran terveydelle, ja niillä on todettu olevan runsaasti joko suoria tai epäsuoria biologisia vaikutuksia yksilön fysiologisiin toimintoihin. Omega-3-rasvahapoista erityisesti DHA:lla ja EPA:lla on useita hyödyllisiä vaikutuksia terveydelle. Rasvahappoja on kaikkialla elimistössä, erityisesti solukalvoissa. Verisuonet ja koko kardiovaskulaarijärjestelmä, aivot, hermosto sekä silmät sisältävät runsaasti rasvahappoja. Omega-3-rasvahapot vaikuttavat esimerkiksi ihon, turkin ja limakalvojen terveyteen, hormonitoimintaan, mobiliteettiin nivelten kautta ja monenlaisiin tulehdusreaktioihin sekä immuunipuolustukseen. Tärkeimmin tunnettu ja tutkittu terveysvaikutus on omega-3-rasvahappojen anti-inflammatorinen toiminta.

Lemmikinruokiin on usein lisätty lohiöljyä, sillä se sisältää omega-3-rasvahappoja EPA:a ja DHA:a tai kasviöljyjä, joista saadaan ALA:a. Ainoat aktiiviset omega-3-rasvahapot ovat EPA ja DHA joko kalaöljystä tai planktonlevästä saatuna. Koiran elimistö pystyy muuntamaan EPA:a ja DHA:a jossain määrin muista rasvahapoista (esim. ALA), mutta tehokkainta on saada niitä ravinnon kautta. Konversioprosentti ALA:sta EPA:si ja DHA:ksi on noin 10–15 %. Brit Veterinary Diet -ruoissa omega-3-rasvahapot saadaan pääasiassa Schizochytrium limacinum -nimisestä planktonlevästä. Planktonlevä sisältää koostumuksestaan jopa 40 % DHA:a, ja omega-3- rasvahapot ovat myös stabiilissa muodossa. Lohiöljyn EPA- ja DHA-pitoisuus on huomattavasti matalampi, ja omega-3-rasvahapot ovat lohiöljyssä huomattavasti epästabiilimpia.

5. Lihapitoinen eläinlääkäriruoka

Eläinperäinen proteiini on oleellinen ja tärkeä raaka-aine Brit Veterinary Diet -ruoissa. Koira ja kissa pystyvät hyödyntämään eläinperäistä proteiinia paremmin, kuin kasviperäistä proteiinia (esimerkiksi maissista tai soijasta saatavaa proteiinia) (11, 12). Brit Veterinary Diet -ruokien suunnittelu perustuu tältä osin siihen näkökulmaan, että sekä kissa että koira ovat ennen kaikkea lihansyöjiä, ja että eläinproteiinin tulisi olla oleellinen osa koiran ja kissan ruokavaliota. Koemme, että erityisesti sairastava lemmikki tarvitsee korkealaatuista ruokaa, joka on sille ravitsemuksellisesti mahdollisimman hyvin soveltuvaa.