Munuaisvaivat

Munuaisten toiminta lyhyesti

Munuaiset ovat elimistön ensisijainen metabolinen elin, jonka tehtävänä on suodattaa elimistön metabolisia kuona-aineita virtsaan. Ne myös säätelevät elimistön nestetasapainoa ja suolatasapainoa, ja ovat tärkeät elimet luustolle, sillä ne osallistuvat kalsiumin sekä D-vitamiinin metaboliaan ja säätelevät fosforin pitoisuutta kehossa. Munuaiset tuottavat erytropoetiini-hormonia (EPO), joka osallistuu veren punasolujen tuotantoon sekä reniini-hormonia, joka osallistuu verenpaineen säätelyyn. Munuaiset erittävät virtsaan erityisesti ureaa ja kreatiinia, jotka ovat valkuaisaineenvaihdunnan lopputuotteita.

Koiran munuaiset ovat pavun muotoiset elimet, ja ne sijaitsevat molemmin puolin selkärankaa lannerangan alueella. Ne koostuvat kuorikerroksesta, ydinkerroksesta ja munuaisaltaasta. Munuaisten toiminnallista suodatusyksikköä kutsutaan nefroniksi. Koiran kummassakin munuaisessa on noin puoli miljoonaa nefronia (1). Nefronin rakenne voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan, munuaiskeräseen ja munuaistiehyeeseen.

Munuaiskeränen muodostaa alkuvirtsan. Munuaiskeränen koostuu kotelosta ja kotelon sisäpuolella olevasta hiussuonikeräsestä. Munuaistiehyt on puolestaan kolmeosainen: sen alkuosassa tapahtuu aineiden takaisinimeytymistä, keskimmäinen osa väkevöittää virtsaa poistamalla alkuvirtsasta vettä, ja viimeinen osa kuljettaa väkevöityneen virtsan kokoojaputkeen. Nefroneita tuhoutuu jonkin verran normaalisti eläimen eliniän aikana. Näkyvät kliiniset munuaissairauden oireet ilmenevät vasta silloin, kun nefronien tuhoutuminen kiihtyy niin paljon, että noin 75 prosenttia munaisten toiminnasta on lakannut. Tässä vaiheessa oireet voivat ilmetä vakavina, vaikka kyseessä on jo pitempään ja hiljalleen kehittynyt krooninen sairaus.

Koiran munuaissairaudet

Munuaissairauksia ilmenee suhteellisen yleisesti koirilla ja niitä tavataan useimmiten vanhemmilla eläimillä. Munuaissairaus voi johtua perinnöllisistä syistä tai olla esimerkiksi myrkytyksen, vääränlaisen ruokavalion, virtsatieinfektioiden tai virtsatietukoksen, muun tulehduksen tai muun sairauden myötä syntynyt tila. Koiralla munuaisten toimintahäiriötä epäillään, jos koira juo ja virtsaa tavallista enemmän. Koira saattaa myös oksennella, olla apaattinen ja väsynyt.  Normaalia kovempi jano ja lisääntynyt juominen ilman selvää syytä on yleensä aina kuitenkin ensimmäinen munuaissairauden merkki. Munuaissairautta sairastava koira on usein ruokahaluton, ja se saattaa laihtua jopa anorektiseksi. Myös huono turkki voi kieliä munuaisongelmista. Munuaisten vajaatoiminta muuttuu usein krooniseksi, ja se on elinikäinen, parantumaton sairaus.

Akuutti munuaisvika

Akuutti munuaisvika on nopeasti etenevä, koiran henkeä uhkaava sairaus, jossa koiran munuaisten toiminta voi heikentyä muutamissa päivissä tai jopa tunneissa. Akuutti munuaisten vajaatoiminta sekoittaa happo- emästasapainoa ja nestesuolatasapainoa, ja elimistöön kertyy nopeasti kuona-aineita, koska munuaisten suodatuskyky ja virtsantuottokyky heikentyvät akuutisti. Akuutti munuaisten vajaatoiminta on vakava tila, josta noin puolet koirista selviää. Ilman hoitoa akuutin munuaisten vajaatoiminnan ennuste on huono. Mitä aiemmin hoito aloitetaan, sitä parempi hoidon ennuste on. Akuutin munuaisvaurion voi aiheuttaa esimerkiksi seuraavat syyt:

• Myrkytys, esimerkiksi rusinat tai viinirypäleet
• Kyyn purema
• Lääkkeet, esimerkiksi tulehduskipulääkkeet, tietyt syöpälääkkeet tai antibiootit
• Sepsis
• Kardiovaskulaariset akuutit häiriöt
• Virtsatien tukos tai pyelonefriitti (munuaisaltaan tulehdus)
• Jäähdytysnesteen (etyleeniglykoli) syöminen
• Lämpöhalvaus tai voimakas kuivuminen
• Haimatulehdus

Myös borrelioosi tai leptospiroosi voivat aiheuttaa akuutin munuaisvian. Leptospiroosi on bakteerin aiheuttama kuumetauti, jota Suomessa tavataan vain satunnaisesti. Borrelioosi tarttuu punkeista.

Akuutti munuaisvaurio voi aiheuttaa munuaisten ulkonäössä fyysisiä muutoksia, jotka voidaan havaita ultraäänitutkimuksella. Ultraäänen avulla voidaan havaita esimerkiksi, jos munuaisaltaat ovat laajentuneet virtsateiden tukoksien tai pyelonefriitin seurauksena, sekä myös mahdolliset virtsakivet ylemmissä virtsateissä. Kuvantaminen ei kuitenkaan kerro sairauden paranemisennustetta.

Akuuttiin munuaisvikaan ei ole mitään spesifistä lääkehoitoa, ja hoito riippuu myös munuaisvaurion aiheuttajasta. Hoito on aloitettava nopeasti, ja hoidossa ensisijaista on riittävä nesteytys ja veren happoemästasapainon stabiloiminen. Kaikki munuaisille haitalliset lääkitykset tulee keskeyttää (esimerkiksi tietyt antibiootit, kipulääkkeet ja syöpälääkkeet). Virtsatietukoksissa tukos avataan pikimmiten ja mahdolliset infektiot hoidetaan antibiootein. Jos potilas virtsaa erittäin vähän (olinuria) tai ei lainkaan (anuria), suhteutetaan nesteytys eritetyn virtsan määrään, jotta potilasta ei ylinesteytetä. Vakavia elektrolyytti- tai happoemästasapainon häiriötä voidaan hoitaa erinäisten lääkehoitojen avulla. Akuutissa munuaisvauriossa joudutaan myös joskus käyttää verenpainelääkitystä, sillä hypertensio pahentaa munuaisvauriota entisestään.

Krooninen munuaisten vajaatoiminta

Kroonisessa munuaisten vajaatoiminnassa nefronit ovat vaurioituneet hiljalleen ja yleensä pidemmän ajan kuluessa. Kroonisen munuaisten vajaatoiminnan oireet voivat olla epämääräisiä, mutta lisääntynyt juominen ja virtsaaminen ovat ensimmäisiä selviä oireita. Pahoinvointia ja oksentelua saattaa esiintyä. Painon putoaminen ja ruokahaluttomuus liittyvät virtsan haitta-aineiden ärsytystä aiheuttavaan vaikutukseen suoliston limakalvolla. Ruokahaluttomuudesta aiheutuva proteiinikatabolia kiihdyttää virtsan haitta-aineiden tuotantoa, mikä pahentaa koiran tilaa edelleen. Uupumusta ja heikkoutta esiintyy usein. Kliiniset oireet sekä veren ja virtsan biokemialliset muutokset tulevat näkyviin siinä vaiheessa, kun munuaiset toimivat alle 30 prosentin tehokkuudella.

Vajaatoiminta voidaan todeta veri- ja virtsanäytteestä. Verikokeessa on usein kohonnut pitoisuus ureaa ja kreatiinia, sillä munuaisten kyky suodattaa niitä virtsaan on heikentynyt. Virtsanäytteessä on usein myös valkuaista ja virtsa on usein laimeaa. Krooninen munuaisten vajaatoiminta voi aiheuttaa anemiaa, sillä munuaisten kyky tuottaa punasolujen tuotannossa tarvittavaa EPO-hormonia heikkenee. Anemia aiheuttaa väsymystä ja heikkoutta. 

Tuhoutunutta munuaiskudosta ei voida korjata tai hoitaa. Munuaissiirre on ainoa tapa saada tilalle täysin toimiva munuainen. Munuaisten vajaatoiminnan oireita voidaan usein lievittää muun muassa oikeanlaisen ruokavalion avulla ja mahdollisen lääkityksen avulla. Kun koiralla on todettu munuaisten vajaatoiminta, tulee ruokavalio muuttaa munuaisystävälliseksi, jotta munuaisten tuhoutumista edelleen voidaan yrittää hidastaa. Erikoisruokavalio on elinikäinen, sillä munuaisten vajaatoiminta ei parannu. Munuaisystävällisellä ruokavaliolla olevalle koiralle ei saa antaa makupaloja tai muuta ruokaa, sillä ruokavaliolla on oleellinen merkitys koiran terveydentilan kannalta. Munuaisten vajaatoiminnan tukihoidolla voidaan pienentää riskiä sairastua muihin liitännäissairauksiin.

Muita munuaissairauksia

Jos sairastunut eläin on nuori koira tai pentu, voi kyseessä olla synnynnäinen munuaissairaus, progressiivinen nefropatia (PNP). PNP on tila, jossa munuaiset ovat synnynnäisesti alikehittyneet. Osa nefroneista ei jostain syystä saavuta täyttä kypsyyttä. Tällaiset munuaiset eivät toimi kunnolla, esimerkiksi kuona-aineiden poistamisessa kehosta tai erytropoetiini-hormonin (EPO) tuotannossa. Oireet tai koiran elinikä riippuvat siitä, kuinka alikehittyneet munuaiset ovat. Muita munuaisiin liittyviä sairauksia ovat esimerkiksi munuaisen kuorikerroksen vajaakehitys, Addisonin tauti (lisämunuaisen kuorikerroksen vajaatoiminta), Cushingin tauti (lisämunuaisen kuorikerroksen liikatoiminta) ja familiaalinen eli suvuittain esiintyvä munuaissairaus, jota tavataan tietyillä koiraroduilla.

Ruokavaliossa huomioon otettavia asioita

Proteiini

Munuaissairautta sairastavalla koiralla proteiinin rajoittaminen ruokavaliossa on ensisijainen ruokinnan muutos. Tutkimusten mukaan niillä munuaissairautta sairastavilla koirilla, joille on aloitettu matalaproteiininen dieetti, on eliniän ennuste kolme kertaa parempi kuin sellaisilla munuaissairautta sairastavilla koirilla, jotka syövät normaaliproteiinista dieettiä. Matalaproteiinista dieettiä suositellaan munuaissairautta sairastaville koirille siksi, että matala proteiinipitoisuus vähentää typpipitoisia kuona-aineita ja munuaisten heikentyneestä suodatuskyvystä johtuvaa proteinuriaa eli valkuaisainepitoisuuden kasvua virtsassa.

Typpipitoisten kuona-aineiden kertyminen aiheuttaa monenlaisia kliinisiä oireita: atsotemiaa tai uremiaa (kreatiniinin, urean ja muiden typpirikkaiden yhdisteiden kertymistä vereen), polyuriaa eli virtsan liikaeritystä, polydipsiaa eli liiallista juomista, anemiaa, joka johtuu ruoansulatuskanavaan syntyvistä haavaumista sekä verenhukkaa. Monet eläinperäiset proteiininlähteet (esimerkiksi kananliha, naudanliha) sisältävät melko paljon fosforia. Koiran lihasmassasta tulisi pyrkiä pitämään huolta, sillä munuaisten vajaatoimintaa sairastaville koirille tulee herkästi lihasatrofiaa eli lihasmassan vähentymistä ja lihaskatoa. Munuaisten vajaatoimintaa sairastavan koiran ruoan proteiininlähteeksi tulee valita sellainen raaka-aine, joka sisältää mahdollisimman vähän fosforia. Proteiininlähteessä tulisi olla maltillinen valkuaispitoisuus.

Fosfori

Kun munuaisissa on vajaatoimintaa, niiden kyky poistaa fosforia elimistöstä heikkenee. Jos veren fosforipitoisuus on liian korkea, voi kalsiumin aineenvaihdunta häiriintyä. Veren korkea fosforitaso ja matala kalsiumin taso aktivoivat lisäkilpirauhasen tuottamaan parathormonia (PTH), jonka avulla kalsiumia vapautuu luustosta verenkiertoon. Korkea fosforipitoisuus heikentää munuaissairautta sairastavan koiran elinajanennustetta, sillä korkea fosforipitoisuus edistää munuaiskudoksen tuhoutumista. Ruoasta saatavan fosforin pitoisuus tulee olla matala munuaisten vajaatoimintaa sairastavalla koiralla. Koska fosforia saadaan ruoan kautta pääasiassa eläinperäisestä proteiinista, vähentää matala eläinproteiinin määrä ruoassa myös fosforin pitoisuutta. Lisäksi ruokaan voidaan lisätä aineita, jotka sitovat fosforia itseensä elimistössä.

Rasva-aineenvaihdunta

Munuaisten krooninen vajaatoiminta aiheuttaa häiriöitä rasvojen aineenvaihdunnassa.  Ruokavaliossa tulisi olla runsaasti omega-3-rasvahappoja, sillä omega-3-rasvahapot voivat hidastaa kroonisen munuaistaudin etenemistä. Tutkimuksissa on havaittu, että omega-3-rasvahapoilla on munuaisten verenkiertoa edistävä vaikutus: ne voivat parantaa munuaisten suodatuskykyä ja ne voivat myös vähentää proteiinin erittymistä virtsaan (2). Rasvat ovat tärkeä energianlähde koiralle, joka sairastaa munuaissairautta. Munuaisten vajaatoimintaa sairastavan koiran ruoan energiamäärän tulisi olla korkea kompensoimaan heikkoa ruokahalua. Energiaa koiranruokaan saadaan hyvälaatuisista rasvoista.

Vitamiinit ja hivenaineet

Liian runsas virtsaneritys saattaa aiheuttaa vitamiinien ja hivenaineiden hävikkiä virtsaan. Erikoisruokavaliosta tulee tarkistaa, että vitamiinien ja hivenaineiden pitoisuudet kompensoivat hävikkiä riittävästi. Liian runsas virtsaaminen voi johtaa hypokalemiaan eli kaliumin hävikkiin virtsassa, joka voi edelleen johtaa liian korkeaan verenpaineeseen.

Probiootit ja prebiootit

Suolistobakteerien aiheuttama bakteerifermentaatio tuottaa lähes puolet elimistön ammoniumista. Probiootti E.Faecium ja prebioottiset kuidut edistävät hyödyllisten bakteerien kasvua suolistossa. Hyödyllisillä bakteereilla on munuaisten toimintaa edistävä vaikutus, sillä probiooteilla on kyky sitoa itseensä ammoniumia, josta edelleen muodostuu elimistössä ureaa. Ne voivat myös vähentää munuaispotilaiden suolistoperäisten toksiinien pitoisuuksia veriseerumissa. Hyödyllisten prebioottien ja probioottien korkea määrä suolistossa vähentää haitallisten, ammoniumia ja muita toksiineja tuottavien bakteerien populaatiota suolistossa, jolloin munuaisten rasitus pienentyy niiden joutuessa suodattamaan vähemmän ammoniumia ja toksiineita verestä virtsaan. Pienentynyt ammoniumin ja toksiinien takaisinimeytyminen munuaistiehyissä vähentää munuaisten stressiä.

Brit VD Renal

Brit VD Renal viljaton erikoisruokavalio on tarkoitettu koirille, joilla on todettu munuaisten vajaatoiminta. Se sopii myös käytettäväksi, kun koiralla on todettu kardiorenaalinen syndrooma eli yhtäaikainen sydämen ja munuaisten vajaatoiminta. Brit VD Renal sopii koirille, joilla on todettu uraatti- tai kystiinivirtsakiviä. Ruokavalio voi auttaa vähentämään uraatti- ja kystiinikivien esiasteiden pitoisuutta virtsassa. Brit VD Renal -ruoan proteiininlähteenä on erittäin hyvin sulava kananmunaproteiini. Se sisältää luonnostaan vähemmän fosforia, kuin monet muut proteiininlähteet, ja se auttaa rajoittamaan fosforin määrää elimistössä. Matala proteiinipitoisuus (14 %) auttaa hidastamaan munuaisten vajaatoiminnan etenemistä. Kananmunaproteiini sisältää välttämättömiä aminohappoja, jotka hidastavat lihaskataboliaa matalaproteiinisessa dieetissä. Kananmunaproteiini myös auttaa hillitsemään ureemisten toksiinien muodostumista (esim. kreatiini, urea).

Brit VD Renal -ruokaan on lisätty kitosaania, joka sitoo ravinnon fosforia ja vähentää imeytymistä suolistoon. Gluteeniton ja kanaproteiiniton koostumus auttaa vähentämään ruoasta aiheutuvien haittavaikutusten riskiä. Parannettu aminohappokoostumus tukee koiran lihasmassan ylläpitoa ja kananmunan proteiini estää lihasmassan kataboliaa. Korkea energiapitoisuus ja rasvasisältö auttavat ylläpitämään riittävää energiansaantia, jos koiran ruokahalu on alentunut. Brit VD Renal -ruoassa on runsaasti sekä liukenevia että liukenemattomia prebioottisia kuituja. Kuitujen optimipitoisuus lisää suolen liikkuvuutta, hidastaa ammoniumin takaisinimeytymistä vereen ja helpottaa pahoinvointia ruokahaluttomalla koiralla. Probiootti E. Faecium eheyttää suolistoa ja edistää tervettä suolistoflooraa. Probiootit ja prebiootit voivat vähentää ruoansulatuskanavan oireilua, koska niillä on kyky sitoa ureemisia toksiineita ja ammoniumia itseensä. Probiootit myös valtaavat suolistossa alaa haitallisilta bakteereilta, jotka tuottavat ammoniumia ja ureaa.  

Omega-3-rasvahapoilla on anti-inflammatorisia ominaisuuksia ja ne voivat hidastaa kroonisen munuaissairauden etenemistä. Omega-3-rasvahapot auttavat edistämään munuaiskerästen suodatuskykyä ja munuaisten läpivirtausta. Lisätyt antioksidantit seleeni, E-vitamiini ja C-vitamiini edistävät immuunijärjestelmän normaalia toimintaa.

Koiran totuttaminen Brit VD Renal -ruokaan tulee tehdä asteittain.

1) Veterinary Anatomy of Domestic Mammals: Textbook and Colour Atlas, Horst Erich König, Hans-Georg Hans-Georg, H. Bragulla
2) Hu J, Liu Z, Zhang H. Omega-3 fatty acid supplementation as an adjunctive therapy in the treatment of chronic kidney disease: a meta-analysis. Clinics (Sao Paulo). 2017 Jan 1;72(1):58-64. doi: 10.6061/clinics/2017(01)10